Vaikuttava aine

glargininsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen eli sokeritaudin hoito aikuisilla ja vähintään 2-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan. Insuliinin annostus on yksilöllistä. Annosten suuruus ja määrä vaihtelevat riippuen mm. sairauden vaikeudesta, ruokavaliosta ja liikunnan määrästä. Yleensä pitkävaikutteista Lantus-insuliinia käytetään säännöllisesti annettavana perusinsuliinina. Lääkäri saattaa määrätä lisäksi lyhytvaikutteisen insuliinia.

Lantus annostellaan joko ruiskulla tai insuliinikynällä. Insuliinikynät ovat joko säiliöillä täytettäviä monikäyttökyniä tai valmiiksi esitäytettyjä kyniä (OptiSet, SoloStar). Injektioneste sisältää 100 yksikköä insuliinia yhdessä millilitrassa. Säiliöt ja esitäytetyt kynät sisältävät 3 millilitraa nestettä ja 300 yksikköä insuliinia.

Insuliinia ei saa vaihtaa toiseen insuliiniin ilman lääkärin määräystä.

Lääkkeen ottaminen

Potilaan tulee varoa hypoglykemiaa autoa ajaessaan. Toistuvien hypoglykemioiden yhteydessä tulee välttää auton kuljettamista, samoin jos potilaan kyky tunnistaa varoitusoireita on huonontunut tai puuttuu. Potilaan on oltava tietoinen tilanteista, joissa hypoglykemian varoitusoireet voivat heiketä.

Pistos tulee ottaa aina samaan aikaan vuorokaudesta, ja pistoskohtaa tulee vaihdella. Lantus on kirkas liuos, sitä ei tarvitse sekoittaa. Lantusta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Insuliinin etiketti on tarkistettava aina ennen pistämistä, jotta lääkitysvirheet glargininsuliinin ja muiden insuliinien välillä vältetään. Yhteiskäytöstä muiden lääkkeiden kanssa kannattaa keskustella lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa. Alkoholi lisää verensokerin alenemisen vaaraa ja tämän takia etenkin runsasta alkoholin käyttöä tulisi varoa.

Vaikutustapa

Diabetes on sairaus, jossa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Insuliinia tarvitaan siihen, että ravintoaineista elimistössä pilkottu sokeri pystyy siirtymään verenkierrosta lihas- ja aivosolujen käyttöön. Näin veren sokeri- eli glukoosipitoisuus laskee. Insuliini vaikuttaa myös maksassa ja vähentää glukoosin tuotantoa.

Pistoksena annettu Lantus-insuliini korvaa puuttuvan insuliinihormonin. Lantus on pitkävaikutteinen insuliinijohdos.

Haittavaikutukset

Lääkkeen yleisin haittavaikutus on hypoglykemia eli verensokerin liiallinen lasku. Joskus saattaa esiintyä myös muutoksia rasvakudoksessa ja pistoskohdan reaktioita.

Jos verensokeri on matala, pitää nauttia glukoositabletteja, sokeria tai sokeripitoista juomaa. Vaikeita sokkitiloja voidaan hoitaa glukagoniruiskeella. Jos olo huononee, pitää ottaa välittömästi yhteys lääkäriin.

Verensokerin liiallinen lasku voi heikentää keskittymis- ja reaktiokykyä, mikä voi aiheuttaa vaaraa esim. autolla ajettaessa tai käytettäessä koneita.

Raskaus ja imetys

Raskauden aikana Lantus-insuliinia käytetään varoen, koska siitä on tässä yhteydessä niukasti kokemuksia. Imetyksen ja myös raskauden aikana insuliinin annostarve voi muuttua, joten hoitotasapainoa on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Avaamattomat sylinteriampullit, käyttämättömät SoloStar-kynät
Säilytä jääkaapissa (2 °C–8 °C). Ei saa jäätyä. Älä säilytä lähellä jääkaapin pakastuslokeroa tai kylmäelementtiä. Pidä sylinteriampulli tai esitäytetty SoloStar-kynä ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Käyttöönotetut sylinteriampullit tai SoloStar-kynät

Valmiste voidaan säilyttää alle 30 °C suoralta kuumuudelta ja valolta suojassa enimmillään 4 viikon ajan.
Sylinteriampullin sisältävää kynää tai käyttöönotettuja kyniä ei saa säilyttää jääkaapissa.
Kynänsuojus on asetettava takaisin paikalleen jokaisen pistoksen jälkeen suojaamaan valolta.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön liuos.

Vaikuttava aine

detemirinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen eli sokeritaudin hoito aikuisilla ja vähintään 1-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan. Insuliinin annostus on yksilöllistä. Annosten suuruus ja määrä vaihtelevat riippuen mm. sairauden vaikeudesta, ruokavaliosta ja liikunnan määrästä. Yleensä pitkävaikutteista Levemir-insuliinia käytetään säännöllisesti annettavana perusinsuliinina. Lääkäri saattaa määrätä lisäksi lyhytvaikutteisen insuliinia.

Injektioneste sisältää 100 yksikköä insuliinia yhdessä millilitrassa. Esitäytetyt kynät sisältävät 3 millilitraa nestettä ja 300 yksikköä insuliinia.

Insuliinia ei saa vaihtaa toiseen insuliiniin ilman lääkärin määräystä.

Lääkkeen ottaminen

Pistetään ihon alle pistoskohtaa vaihdellen vatsan, reiden, olkavarren, olkapään tai pakaran alueelle. Insuliini ruiskutetaan rauhallisesti ja sen jälkeen neulaa pidetään ihossa vähintään kuusi sekuntia ennen sen pois vetämistä. Näin varmistetaan, että potilas saa koko lääkeannoksen. Ei saa pistää verisuoneen.

Jokaisen insuliinipistoksen jälkeen käytetty neula poistetaan insuliinikynästä ja hävitetään. Kun esitäytetyn FlexPen-kynän säiliö on tyhjä, otetaan uusi kynä käyttöön. Insuliinikynän käytöstä kerrotaan tarkemmin pakkauksen mukana olevassa ohjeessa.

Vaikutustapa

Diabetes on sairaus, jossa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Insuliinia tarvitaan siihen, että ravintoaineista elimistössä pilkottu sokeri pystyy siirtymään verenkierrosta lihas- ja aivosolujen käyttöön. Näin veren sokeri- eli glukoosipitoisuus laskee. Insuliini vaikuttaa myös maksassa ja vähentää glukoosin tuotantoa.

Pistoksena annettu Levemir-insuliini korvaa puuttuvan insuliinihormonin. Levemir on pitkävaikutteinen insuliinijohdos.

Haittavaikutukset

Tavallisin ja vaarallisin insuliinin haitta on hypoglykemia eli tilanne, jossa veren sokeripitoisuus laskee liikaa. Hypoglykemian oireita ovat mm. ärtyneisyys, hikoilu, heikotus, näläntunne, päänsärky ja vapina. Nämä ns. insuliini- eli sokkituntemukset voi johtua esimerkiksi siitä, että insuliiniannos on liian suuri tai ateria on jäänyt väliin. Hypoglykemia voi olla myös täysin oireeton.

Jos verensokeri on matala, pitää nauttia glukoositabletteja, sokeria tai sokeripitoista juomaa. Vaikeita sokkitiloja voidaan hoitaa glukagoniruiskeella. Jos olo huononee, pitää ottaa välittömästi yhteys lääkäriin.

Joskus insuliini voi aiheuttaa pistoskohtaan ihon paksuuntumista tai ohenemista. Tämän vuoksi pistoskohtaa vaihdellaan. Yhteiskäytöstä muiden lääkkeiden kanssa kannattaa keskustella lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa. Alkoholi lisää verensokerin alenemisen vaaraa ja tämän takia etenkin runsasta alkoholin käyttöä tulisi varoa.

Verensokerin liiallinen lasku voi heikentää keskittymis- ja reaktiokykyä, mikä voi aiheuttaa vaaraa esim. autolla ajettaessa tai käytettäessä koneita.

Raskaus ja imetys

Raskauden aikana Levemir-insuliinia voidaan käytettää lääkärin harkinnan mukaan. Imetyksen ja myös raskauden aikana insuliinin annostarve voi muuttua, joten verensokeria on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen avaamista: Säilytä jääkaapissa (2 °C - 8 °C), ei kuitenkaan lähellä pakastelokeroa tai takaseinän kylmälevyä. Ei saa jäätyä.

Käytön aikana tai mukana kuljetettava varakynä: Säilytä alle 30 ºC. Voidaan säilyttää jääkaapissa (2°C–8°C). Ei saa jäätyä.
Pidä kynän suojus paikoillaan. Herkkä valolle.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

detemirinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen eli sokeritaudin hoito aikuisilla ja vähintään 1-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan. Insuliinin annostus on yksilöllistä. Annosten suuruus ja määrä vaihtelevat riippuen mm. sairauden vaikeudesta, ruokavaliosta ja liikunnan määrästä. Yleensä pitkävaikutteista Levemir-insuliinia käytetään säännöllisesti annettavana perusinsuliinina. Lääkäri saattaa määrätä lisäksi lyhytvaikutteisen insuliinia.

Injektioneste sisältää 100 yksikköä insuliinia yhdessä millilitrassa. Esitäytetyt kynät sisältävät 3 millilitraa nestettä ja 300 yksikköä insuliinia.

Insuliinia ei saa vaihtaa toiseen insuliiniin ilman lääkärin määräystä.

Lääkkeen ottaminen

Pistetään ihon alle pistoskohtaa vaihdellen vatsan, reiden, olkavarren, olkapään tai pakaran alueelle. Insuliini ruiskutetaan rauhallisesti ja sen jälkeen neulaa pidetään ihossa vähintään kuusi sekuntia ennen sen pois vetämistä. Näin varmistetaan, että potilas saa koko lääkeannoksen. Ei saa pistää verisuoneen.

Jokaisen insuliinipistoksen jälkeen käytetty neula poistetaan insuliinikynästä ja hävitetään. Kun esitäytetyn FlexPen-kynän säiliö on tyhjä, otetaan uusi kynä käyttöön. Insuliinikynän käytöstä kerrotaan tarkemmin pakkauksen mukana olevassa ohjeessa.

Vaikutustapa

Diabetes on sairaus, jossa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Insuliinia tarvitaan siihen, että ravintoaineista elimistössä pilkottu sokeri pystyy siirtymään verenkierrosta lihas- ja aivosolujen käyttöön. Näin veren sokeri- eli glukoosipitoisuus laskee. Insuliini vaikuttaa myös maksassa ja vähentää glukoosin tuotantoa.

Pistoksena annettu Levemir-insuliini korvaa puuttuvan insuliinihormonin. Levemir on pitkävaikutteinen insuliinijohdos.

Haittavaikutukset

Tavallisin ja vaarallisin insuliinin haitta on hypoglykemia eli tilanne, jossa veren sokeripitoisuus laskee liikaa. Hypoglykemian oireita ovat mm. ärtyneisyys, hikoilu, heikotus, näläntunne, päänsärky ja vapina. Nämä ns. insuliini- eli sokkituntemukset voi johtua esimerkiksi siitä, että insuliiniannos on liian suuri tai ateria on jäänyt väliin. Hypoglykemia voi olla myös täysin oireeton.

Jos verensokeri on matala, pitää nauttia glukoositabletteja, sokeria tai sokeripitoista juomaa. Vaikeita sokkitiloja voidaan hoitaa glukagoniruiskeella. Jos olo huononee, pitää ottaa välittömästi yhteys lääkäriin.

Joskus insuliini voi aiheuttaa pistoskohtaan ihon paksuuntumista tai ohenemista. Tämän vuoksi pistoskohtaa vaihdellaan. Yhteiskäytöstä muiden lääkkeiden kanssa kannattaa keskustella lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa. Alkoholi lisää verensokerin alenemisen vaaraa ja tämän takia etenkin runsasta alkoholin käyttöä tulisi varoa.

Verensokerin liiallinen lasku voi heikentää keskittymis- ja reaktiokykyä, mikä voi aiheuttaa vaaraa esim. autolla ajettaessa tai käytettäessä koneita.

Raskaus ja imetys

Raskauden aikana Levemir-insuliinia voidaan käytettää lääkärin harkinnan mukaan. Imetyksen ja myös raskauden aikana insuliinin annostarve voi muuttua, joten verensokeria on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen avaamista: Säilytä jääkaapissa (2 °C - 8 °C), ei kuitenkaan lähellä pakastelokeroa tai takaseinän kylmälevyä. Ei saa jäätyä.

Käytön aikana tai mukana kuljetettava varakynä: Säilytä alle 30 ºC. Voidaan säilyttää jääkaapissa (2°C–8°C). Ei saa jäätyä.
Pidä kynän suojus paikoillaan. Herkkä valolle.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

detemirinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen eli sokeritaudin hoito aikuisilla ja vähintään 1-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan. Insuliinin annostus on yksilöllistä. Annosten suuruus ja määrä vaihtelevat riippuen mm. sairauden vaikeudesta, ruokavaliosta ja liikunnan määrästä. Yleensä pitkävaikutteista Levemir-insuliinia käytetään säännöllisesti annettavana perusinsuliinina. Lääkäri saattaa määrätä lisäksi lyhytvaikutteisen insuliinia.

Injektioneste sisältää 100 yksikköä insuliinia yhdessä millilitrassa. Säiliöt sisältävät 3 millilitraa nestettä ja 300 yksikköä insuliinia.

Insuliinia ei saa vaihtaa toiseen insuliiniin ilman lääkärin määräystä.

Lääkkeen ottaminen

Pistetään ihon alle pistoskohtaa vaihdellen vatsan, reiden, olkavarren, olkapään tai pakaran alueelle. Insuliini ruiskutetaan rauhallisesti ja sen jälkeen neulaa pidetään ihossa vähintään kuusi sekuntia ennen sen pois vetämistä. Näin varmistetaan, että potilas saa koko lääkeannoksen. Ei saa pistää verisuoneen.

Jokaisen insuliinipistoksen jälkeen käytetty neula poistetaan insuliinikynästä ja hävitetään. Pakkauksessa on yksityiskohtaiset ohjeet lääkkeen käyttöä varten.

Vaikutustapa

Diabetes on sairaus, jossa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Insuliinia tarvitaan siihen, että ravintoaineista elimistössä pilkottu sokeri pystyy siirtymään verenkierrosta lihas- ja aivosolujen käyttöön. Näin veren sokeri- eli glukoosipitoisuus laskee. Insuliini vaikuttaa myös maksassa ja vähentää glukoosin tuotantoa.

Pistoksena annettu Levemir-insuliini korvaa puuttuvan insuliinihormonin. Levemir on pitkävaikutteinen insuliinijohdos.

Haittavaikutukset

Tavallisin ja vaarallisin insuliinin haitta on hypoglykemia eli tilanne, jossa veren sokeripitoisuus laskee liikaa. Hypoglykemian oireita ovat mm. ärtyneisyys, hikoilu, heikotus, näläntunne, päänsärky ja vapina. Nämä ns. insuliini- eli sokkituntemukset voi johtua esimerkiksi siitä, että insuliiniannos on liian suuri tai ateria on jäänyt väliin. Hypoglykemia voi olla myös täysin oireeton.

Jos verensokeri on matala, pitää nauttia glukoositabletteja, sokeria tai sokeripitoista juomaa. Vaikeita sokkitiloja voidaan hoitaa glukagoniruiskeella. Jos olo huononee, pitää ottaa välittömästi yhteys lääkäriin.

Joskus insuliini voi aiheuttaa pistoskohtaan ihon paksuuntumista tai ohenemista. Tämän vuoksi pistoskohtaa vaihdellaan. Yhteiskäytöstä muiden lääkkeiden kanssa kannattaa keskustella lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa. Alkoholi lisää verensokerin alenemisen vaaraa ja tämän takia etenkin runsasta alkoholin käyttöä tulisi varoa.

Verensokerin liiallinen lasku voi heikentää keskittymis- ja reaktiokykyä, mikä voi aiheuttaa vaaraa esim. autolla ajettaessa tai käytettäessä koneita.

Raskaus ja imetys

Raskauden aikana Levemir-insuliinia voidaan käytettää lääkärin harkinnan mukaan. Imetyksen ja myös raskauden aikana insuliinin annostarve voi muuttua, joten verensokeria on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen avaamista: Säilytä jääkaapissa (2 °C - 8 °C), ei kuitenkaan lähellä pakastelokeroa tai takaseinän kylmälevyä. Ei saa jäätyä.

Käytön aikana tai mukana kuljetettavat varasylinteriampullit: Säilytä alle 30 °C. Älä säilytä jääkaapissa. Ei saa jäätyä.
Pidä sylinteriampulli ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

lisproinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen hoito.

Annostus

Annostus on yksilöllinen, ja se sovitellaan yhteistyössä lääkärin ja potilaan kanssa. Jos ruokavalio tai liikunnan määrä olennaisesti muuttuu, myös veren sokeritaso voi muuttua. On mahdollista, että insuliinin annosta pitää säätää vastaamaan muuttunutta tilannetta. Myös alkoholin nauttiminen, sairaudet ja muut lääkkeet voivat vaikuttaa veren sokeritasoon ja insuliinin tarpeeseen. Näistä asioista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

Lääkkeen ottaminen

Lääke pistetään vähän ennen ateriaa tai tarvittaessa pian sen jälkeen. Se pistetään ihon alle olkavarteen, reiteen, pakaraan tai vatsan alueelle. Pistokohtaa on vaihdeltava niin, ettei samaa kohtaa käytetä kuin noin kerran kuukaudessa. Injisoitaessa on vältettävä pistämästä verisuoneen. Injektion antamisen jälkeen pistokohtaa ei saa hieroa. Pakkauksen mukana on yksityiskohtainen ohje valmisteen käytöstä.

Potilaalla on hypoglykemiakohtauksen varalta oltava aina mukana sokeria tai muuta verensokeria kohottavaa. Alkoholin käyttöä varottava hypoglykemiavaaran vuoksi.

Vaikutustapa

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka on välttämätön ihmiselle. Insuliini säätelee elimistön sokeritasapainoa edistäen sokerin kulkeutumista verestä kudoksiin. Näin se pienentää veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta. Etenkin tyypin I (nuoruustyypin) diabeteksessä haima tuottaa liian vähän insuliinia. Tämä voidaan korvata antamalla insuliinia pistoksina.

Lisproinsuliini on "pikainsuliini", jota käytetään yleensä ateriainsuliinina. Sen vaikutus alkaa noin 15 minuutissa ja kestää 2 - 5 tuntia. Se tasapainottaa aterian yhteydessä syntyvää verensokerin kohoamista. Tavallisesti käytetään myös säännöllisesti otettavaa "perusinsuliinia".

Haittavaikutukset

Jos insuliinin annos on liian suuri, insuliini voi alentaa verensokeria liian paljon. Tämän ns. hypoglykemian oireet saattavat tulla äkillisesti. Hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuteen. Alkoholi lisää verensokerin alenemista.

Jos havaitsee liian matalasta verensokerista varoittavia oireita, tulee nauttia sokeripitoinen välipala ja mitata sen jälkeen veren sokeripitoisuus.

Jos unohtaa ottaa insuliinin, veren sokeripitoisuus saattaa nousta liian korkeaksi. Tämän ns. hyperglykemian oireet tulevat vähitellen. Jos havaitsee liian korkeasta verensokerista varoittavia oireita, tulee tarkistaa verensokeri ja hakeutua välittömästi lääkäriin.

Hypo- ja hyperglykemiasta on tarkemmin kerrottu valmisteen pakkauksessa.

Insuliini voi joskus aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, jotka tavallisimmin ilmenevät pistokohdan punoituksena ja kutinana. Nämä oireet ovat yleensä ohimeneviä. Harvinaisissa tapauksissa aineelle yliherkkä potilas on saanut vaikeita allergisia reaktioita.

Raskaus ja imetys

Valmistetta voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tällöin insuliinin annostarve voi muuttua, joten hoitotasapainoa on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen käyttöä: Jääkaapissa (2-8 °C). Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.

Käyttöönoton jälkeen: Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.
Injektiopullo: Jääkaapissa (2- 8 °C) tai alle 30 °C.
Sylinteriampulli: Alle 30 °C. Ei saa säilyttää kylmässä. Säiliön sisältävää insuliinikynää ei pidä säilyttää neula kiinnitettynä.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

lisproinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen hoito.

Annostus

Annostus on yksilöllinen, ja se sovitellaan yhteistyössä lääkärin ja potilaan kanssa. Jos ruokavalio tai liikunnan määrä olennaisesti muuttuu, myös veren sokeritaso voi muuttua. On mahdollista, että insuliinin annosta pitää säätää vastaamaan muuttunutta tilannetta. Myös alkoholin nauttiminen, sairaudet ja muut lääkkeet voivat vaikuttaa veren sokeritasoon ja insuliinin tarpeeseen. Näistä asioista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

Lääkkeen ottaminen

Lääke pistetään vähän ennen ateriaa tai tarvittaessa pian sen jälkeen. Se pistetään ihon alle olkavarteen, reiteen, pakaraan tai vatsan alueelle. Pistokohtaa on vaihdeltava niin, ettei samaa kohtaa käytetä kuin noin kerran kuukaudessa. Injisoitaessa on vältettävä pistämästä verisuoneen. Injektion antamisen jälkeen pistokohtaa ei saa hieroa. Pakkauksen mukana on yksityiskohtainen ohje valmisteen käytöstä.

Potilaalla on hypoglykemiakohtauksen varalta oltava aina mukana sokeria tai muuta verensokeria kohottavaa. Alkoholin käyttöä varottava hypoglykemiavaaran vuoksi.

Vaikutustapa

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka on välttämätön ihmiselle. Insuliini säätelee elimistön sokeritasapainoa edistäen sokerin kulkeutumista verestä kudoksiin. Näin se pienentää veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta. Etenkin tyypin I (nuoruustyypin) diabeteksessä haima tuottaa liian vähän insuliinia. Tämä voidaan korvata antamalla insuliinia pistoksina.

Lisproinsuliini on "pikainsuliini", jota käytetään yleensä ateriainsuliinina. Sen vaikutus alkaa noin 15 minuutissa ja kestää 2 - 5 tuntia. Se tasapainottaa aterian yhteydessä syntyvää verensokerin kohoamista. Tavallisesti käytetään myös säännöllisesti otettavaa "perusinsuliinia".

Haittavaikutukset

Jos insuliinin annos on liian suuri, insuliini voi alentaa verensokeria liian paljon. Tämän ns. hypoglykemian oireet saattavat tulla äkillisesti. Hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuteen. Alkoholi lisää verensokerin alenemista.

Jos havaitsee liian matalasta verensokerista varoittavia oireita, tulee nauttia sokeripitoinen välipala ja mitata sen jälkeen veren sokeripitoisuus.

Jos unohtaa ottaa insuliinin, veren sokeripitoisuus saattaa nousta liian korkeaksi. Tämän ns. hyperglykemian oireet tulevat vähitellen. Jos havaitsee liian korkeasta verensokerista varoittavia oireita, tulee tarkistaa verensokeri ja hakeutua välittömästi lääkäriin.

Hypo- ja hyperglykemiasta on tarkemmin kerrottu valmisteen pakkauksessa.

Insuliini voi joskus aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, jotka tavallisimmin ilmenevät pistokohdan punoituksena ja kutinana. Nämä oireet ovat yleensä ohimeneviä. Harvinaisissa tapauksissa aineelle yliherkkä potilas on saanut vaikeita allergisia reaktioita.

Raskaus ja imetys

Valmistetta voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tällöin insuliinin annostarve voi muuttua, joten hoitotasapainoa on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen käyttöä: Jääkaapissa (2-8 °C). Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.

Käyttöönoton jälkeen: Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.
Injektiopullo: Jääkaapissa (2- 8 °C) tai alle 30 °C.
Sylinteriampulli: Alle 30 °C. Ei saa säilyttää kylmässä. Säiliön sisältävää insuliinikynää ei pidä säilyttää neula kiinnitettynä.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

lisproinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen hoito.

Annostus

Annostus on yksilöllinen, ja se sovitellaan yhteistyössä lääkärin ja potilaan kanssa. Jos ruokavalio tai liikunnan määrä olennaisesti muuttuu, myös veren sokeritaso voi muuttua. On mahdollista, että insuliinin annosta pitää säätää vastaamaan muuttunutta tilannetta. Myös alkoholin nauttiminen, sairaudet ja muut lääkkeet voivat vaikuttaa veren sokeritasoon ja insuliinin tarpeeseen. Näistä asioista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

Lääkkeen ottaminen

Insuliinin etiketti on tarkistettava ennen jokaista pistosta, jotta vältetään sekannuukset eri insuliinien välillä. Myös valitut yksiköt on tarkistettava kynän annoslaskurista. Lääke pistetään vähän ennen ateriaa tai tarvittaessa pian sen jälkeen. Se pistetään ihon alle olkavarteen, reiteen, pakaraan tai vatsan alueelle. Pistokohtaa on vaihdeltava niin, ettei samaa kohtaa käytetä kuin noin kerran kuukaudessa. Injisoitaessa on vältettävä pistämästä verisuoneen. Injektion antamisen jälkeen pistokohtaa ei saa hieroa. Pakkauksen mukana on yksityiskohtainen ohje valmisteen käytöstä.

Potilaalla on hypoglykemiakohtauksen varalta oltava aina mukana sokeria tai muuta verensokeria kohottavaa. Alkoholin käyttöä varottava hypoglykemiavaaran vuoksi.

Vaikutustapa

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka on välttämätön ihmiselle. Insuliini säätelee elimistön sokeritasapainoa edistäen sokerin kulkeutumista verestä kudoksiin. Näin se pienentää veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta. Etenkin tyypin I (nuoruustyypin) diabeteksessa haima tuottaa liian vähän insuliinia. Tämä voidaan korvata antamalla insuliinia pistoksina.

Lisproinsuliini on "pikainsuliini", jota käytetään yleensä ateriainsuliinina. Sen vaikutus alkaa noin 15 minuutissa ja kestää 2 - 5 tuntia. Se tasapainottaa aterian yhteydessä syntyvää verensokerin kohoamista. Tavallisesti käytetään myös säännöllisesti otettavaa "perusinsuliinia".

Haittavaikutukset

Jos insuliinin annos on liian suuri, insuliini voi alentaa verensokeria liian paljon. Tämän ns. hypoglykemian oireet saattavat tulla äkillisesti. Hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuteen. Alkoholi lisää verensokerin alenemista.

Jos havaitsee liian matalasta verensokerista varoittavia oireita, tulee nauttia sokeripitoinen välipala ja mitata sen jälkeen veren sokeripitoisuus.

Jos unohtaa ottaa insuliinin, veren sokeripitoisuus saattaa nousta liian korkeaksi. Tämän ns. hyperglykemian oireet tulevat vähitellen. Jos havaitsee liian korkeasta verensokerista varoittavia oireita, tulee tarkistaa verensokeri ja hakeutua välittömästi lääkäriin.

Hypo- ja hyperglykemiasta on tarkemmin kerrottu valmisteen pakkauksessa.

Insuliini voi joskus aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, jotka tavallisimmin ilmenevät pistokohdan punoituksena ja kutinana. Nämä oireet ovat yleensä ohimeneviä. Harvinaisissa tapauksissa aineelle yliherkkä potilas on saanut vaikeita allergisia reaktioita.

Raskaus ja imetys

Valmistetta voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tällöin insuliinin annostarve voi muuttua, joten hoitotasapainoa on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen käyttöä: Jääkaapissa (2-8 °C). Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.
Käyttöönoton jälkeen: Alle 30 °C. Ei saa säilyttää kylmässä. Esitäytettyä kynää ei pidä säilyttää neula kiinnitettynä. Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

lisproinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen hoito.

Annostus

Annostus on yksilöllinen, ja se sovitellaan yhteistyössä lääkärin ja potilaan kanssa. Jos ruokavalio tai liikunnan määrä olennaisesti muuttuu, myös veren sokeritaso voi muuttua. On mahdollista, että insuliinin annosta pitää säätää vastaamaan muuttunutta tilannetta. Myös alkoholin nauttiminen, sairaudet ja muut lääkkeet voivat vaikuttaa veren sokeritasoon ja insuliinin tarpeeseen. Näistä asioista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

Lääkkeen ottaminen

Insuliinin etiketti on tarkistettava ennen jokaista pistosta, jotta vältetään sekannuukset eri insuliinien välillä. Myös valitut yksiköt on tarkistettava kynän annoslaskurista. Lääke pistetään vähän ennen ateriaa tai tarvittaessa pian sen jälkeen. Se pistetään ihon alle olkavarteen, reiteen, pakaraan tai vatsan alueelle. Pistokohtaa on vaihdeltava niin, ettei samaa kohtaa käytetä kuin noin kerran kuukaudessa. Injisoitaessa on vältettävä pistämästä verisuoneen. Injektion antamisen jälkeen pistokohtaa ei saa hieroa. Pakkauksen mukana on yksityiskohtainen ohje valmisteen käytöstä.

Potilaalla on hypoglykemiakohtauksen varalta oltava aina mukana sokeria tai muuta verensokeria kohottavaa. Alkoholin käyttöä varottava hypoglykemiavaaran vuoksi.

Vaikutustapa

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka on välttämätön ihmiselle. Insuliini säätelee elimistön sokeritasapainoa edistäen sokerin kulkeutumista verestä kudoksiin. Näin se pienentää veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta. Etenkin tyypin I (nuoruustyypin) diabeteksessa haima tuottaa liian vähän insuliinia. Tämä voidaan korvata antamalla insuliinia pistoksina.

Lisproinsuliini on "pikainsuliini", jota käytetään yleensä ateriainsuliinina. Sen vaikutus alkaa noin 15 minuutissa ja kestää 2 - 5 tuntia. Se tasapainottaa aterian yhteydessä syntyvää verensokerin kohoamista. Tavallisesti käytetään myös säännöllisesti otettavaa "perusinsuliinia".

Haittavaikutukset

Jos insuliinin annos on liian suuri, insuliini voi alentaa verensokeria liian paljon. Tämän ns. hypoglykemian oireet saattavat tulla äkillisesti. Hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuteen. Alkoholi lisää verensokerin alenemista.

Jos havaitsee liian matalasta verensokerista varoittavia oireita, tulee nauttia sokeripitoinen välipala ja mitata sen jälkeen veren sokeripitoisuus.

Jos unohtaa ottaa insuliinin, veren sokeripitoisuus saattaa nousta liian korkeaksi. Tämän ns. hyperglykemian oireet tulevat vähitellen. Jos havaitsee liian korkeasta verensokerista varoittavia oireita, tulee tarkistaa verensokeri ja hakeutua välittömästi lääkäriin.

Hypo- ja hyperglykemiasta on tarkemmin kerrottu valmisteen pakkauksessa.

Insuliini voi joskus aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, jotka tavallisimmin ilmenevät pistokohdan punoituksena ja kutinana. Nämä oireet ovat yleensä ohimeneviä. Harvinaisissa tapauksissa aineelle yliherkkä potilas on saanut vaikeita allergisia reaktioita.

Raskaus ja imetys

Valmistetta voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tällöin insuliinin annostarve voi muuttua, joten hoitotasapainoa on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen käyttöä: Jääkaapissa (2–8 °C). Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.
Käyttöönoton jälkeen: Alle 30 °C. Ei saa säilyttää jääkaapissa. Esitäytettyä insuliinikynää ei pidä säilyttää neula kiinnitettynä. Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

lisproinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen hoito.

Annostus

Annostus on yksilöllinen, ja se sovitellaan yhteistyössä lääkärin ja potilaan kanssa. Jos ruokavalio tai liikunnan määrä olennaisesti muuttuu, myös veren sokeritaso voi muuttua. On mahdollista, että insuliinin annosta pitää säätää vastaamaan muuttunutta tilannetta. Myös alkoholin nauttiminen, sairaudet ja muut lääkkeet voivat vaikuttaa veren sokeritasoon ja insuliinin tarpeeseen. Näistä asioista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.

Lääkkeen ottaminen

Insuliinin etiketti on tarkistettava ennen jokaista pistosta, jotta vältetään sekannuukset eri insuliinien välillä. Myös valitut yksiköt on tarkistettava kynän annoslaskurista. Lääke pistetään vähän ennen ateriaa tai tarvittaessa pian sen jälkeen. Se pistetään ihon alle olkavarteen, reiteen, pakaraan tai vatsan alueelle. Pistokohtaa on vaihdeltava niin, ettei samaa kohtaa käytetä kuin noin kerran kuukaudessa. Injisoitaessa on vältettävä pistämästä verisuoneen. Injektion antamisen jälkeen pistokohtaa ei saa hieroa. Pakkauksen mukana on yksityiskohtainen ohje valmisteen käytöstä.

Potilaalla on hypoglykemiakohtauksen varalta oltava aina mukana sokeria tai muuta verensokeria kohottavaa. Alkoholin käyttöä varottava hypoglykemiavaaran vuoksi.

Vaikutustapa

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka on välttämätön ihmiselle. Insuliini säätelee elimistön sokeritasapainoa edistäen sokerin kulkeutumista verestä kudoksiin. Näin se pienentää veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta. Etenkin tyypin I (nuoruustyypin) diabeteksessa haima tuottaa liian vähän insuliinia. Tämä voidaan korvata antamalla insuliinia pistoksina.

Lisproinsuliini on "pikainsuliini", jota käytetään yleensä ateriainsuliinina. Sen vaikutus alkaa noin 15 minuutissa ja kestää 2 - 5 tuntia. Se tasapainottaa aterian yhteydessä syntyvää verensokerin kohoamista. Tavallisesti käytetään myös säännöllisesti otettavaa "perusinsuliinia".

Haittavaikutukset

Jos insuliinin annos on liian suuri, insuliini voi alentaa verensokeria liian paljon. Tämän ns. hypoglykemian oireet saattavat tulla äkillisesti. Hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuteen. Alkoholi lisää verensokerin alenemista.

Jos havaitsee liian matalasta verensokerista varoittavia oireita, tulee nauttia sokeripitoinen välipala ja mitata sen jälkeen veren sokeripitoisuus.

Jos unohtaa ottaa insuliinin, veren sokeripitoisuus saattaa nousta liian korkeaksi. Tämän ns. hyperglykemian oireet tulevat vähitellen. Jos havaitsee liian korkeasta verensokerista varoittavia oireita, tulee tarkistaa verensokeri ja hakeutua välittömästi lääkäriin.

Hypo- ja hyperglykemiasta on tarkemmin kerrottu valmisteen pakkauksessa.

Insuliini voi joskus aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, jotka tavallisimmin ilmenevät pistokohdan punoituksena ja kutinana. Nämä oireet ovat yleensä ohimeneviä. Harvinaisissa tapauksissa aineelle yliherkkä potilas on saanut vaikeita allergisia reaktioita.

Raskaus ja imetys

Valmistetta voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tällöin insuliinin annostarve voi muuttua, joten hoitotasapainoa on tarkkailtava huolella.

Säilytys

Ennen käyttöä: Jääkaapissa (2-8 °C). Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.
Käyttöönoton jälkeen: Alle 30 °C. Ei saa säilyttää kylmässä. Esitäytettyä kynää ei pidä säilyttää neula kiinnitettynä. Ei saa jäätyä. Ei saa altistaa liialliselle lämmölle eikä suoralle auringonvalolle.

Ulkonäkö

Kirkas, väritön vesiliuos.

Vaikuttava aine

aspartinsuliini

Käyttötarkoitus

Diabeteksen eli sokeritaudin hoito. 

Annostus

Annostus on yksilöllinen ja sovitaan yhdessä lääkärin ja potilaan kanssa. Liikunnan määrän tai ruokavalion olennaisesti muuttuessa myös annoksen suuruutta on säädettävä vastaamaan uutta tilannetta.

Lääkkeen ottaminen

Pistos otetaan juuri ennen ateriaa tai heti sen jälkeen. Suspensio tulee sekoittaa tasaiseksi ennen lääkkeen ottamista, eli sekoittamisen jälkeen nesteen tulee olla tasaisen vaaleaa, sameaa ja vesimäistä. Ainetta ruiskutetaan ihon alle reiteen tai vatsan alueelle. Pistoksen voi antaa myös olkavarteen tai pakaraan. Kunkin pistosalueen pistoskohtaa tulee vaihdella. Pistosta annettaessa on varottava, ettei ainetta mene verisuoneen. Pakkauksessa on yksityiskohtaiset ohjeet lääkkeen ottamisesta. Alkoholi muuttaa insuliinin verensokeria alentavaa vaikutusta.

Vaikutustapa

Insuliini siirtää glukoosia verenkierrosta elinten sisään. Diabeteksessä elimistön oma insuliinin tuotanto on vähentynyt tai loppunut, jolloin se pitää korvata. Valmisteen sisältämä lyhytvaikutteinen aspartinsuliini vaikuttaa suhteellisen nopeasti, noin 10-20 minuutissa. Pitkävaikutteisen teho tulee esiin hitaammin, mutta kestää useita tunteja.

Haittavaikutukset

Lääke voi alentaa verensokeria liiaksikin, jos annos on liian suuri. Tällöin on vaarana tajunnan menetys. Joskus valmiste aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, jotka tavallisimmin ilmenevät pistokohdan punoituksena ja ärtymisenä. Tämänkaltaiset oireet tavallisesti häviävät hoitoa jatkettaessa. Harvinaisissa tapauksissa aineelle yliherkkä potilas on saanut vaikeita allergisia reaktioita, kuten hengenahdistusta, ihottumaa, verenpaineen laskua ja hikoilua.

Raskaus ja imetys

Raskauden ja imetyksen aikana insuliinin annostarve voi muuttua, joten verensokeriarvoja on tarkkailtava huolella. Käytöstä raskauden aikana on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Säilytys

Ennen avaamista: Jääkaapissa (2-8 °C), ei kuitenkaan lähellä pakastelokeroa tai takaseinän kylmälevyä. Ei saa jäätyä.
Käytön aikana tai mukana kuljetettavat varakynät: Alle 30 °C, valolta suojassa. Ei saa säilyttää kylmässä. Ei saa jäätyä. Kynän suojus pidettävä paikallaan.

Ulkonäkö

Suspensio on sameaa, vaaleaa ja vesimäistä.